tiistai 15. heinäkuuta 2014

Mitä matematiikka on?

Alkumaininnat

Tämä blogikirjoitus koskee omia mielipiteitäni matematiikasta. Jokaisella on oma perspektiivi siitä, mitä matematiikka on. Matematiikka on monien mielestä hieman "pelottava" aihe, varsinkin koulussa oppilaiden suhteen. Mielestäni alemmissa kouluissa (ala- ja yläaste) matematiikkaa ei opeteta kovinkaan fundamentaalisesti, vaan oppiminen tapahtuu lähinnä muistisääntöjen avulla, joka on vastakkainen suuntaus siihen tapaan opiskella, jossa käytetään muistin sijaan (muistia ja muistisääntöjä yhtään väheksymättä) luovuutta. Miksi joku on mitäkin? Miksi jokin tietty binomiaalinen (englannista suomeksi kun en nyt sattumoisin tiedä suomen sanaa sille) polynomi kerrotaan keskenään jollain tietyllä tavalla? Syyt tapahtumille pitäisi tietää (verrattuna siihen, että opetellaan mitä jokin tapahtuma on).

Kysymykset, jotka esitin äskeisen paragrafin lopussa, ovat fundamentaalisempi tapa totuttaa opiskelijat matematiikan taianomaiseen maailmaan. Numeroissa ja numerosarjoissa on kuvioita (engl. pattern; parempi sana englantisoituna), kiehtovia moisia. Oppilaille tulisi tuoda ilmi matematiikan lähes "spiritualistista" puolta, joka varmasti toimisi vahvana katalysaattorina luoda enemmän matemaattisia neroja. Kuinka paljon Suomessa on matemaattisia neroja? En osaa nimetä ketään. Ehkä niitä on, mutta en ole tutkinut asiaa sen tarkemmin. En oikein tiedä tästä asiasta tarpeeksi, että voisin kertoilla siitä oikein mitään, mutta tuo nyt tuli kaikki kielen/mielen päältä melko spontaanisti.

Mitä matematiikka on?

Seuraavaa on kysytty monasti: Onko ihminen keksinyt matematiikan vai onko se aina ollut olemassa? Toisin sanoen, jos matematiikkaa ei olisi reaalimaailmassa ole ollut (ja väitän tosin että on) niin onko ihminen keksinyt pelinomaisesti matematiikan? Oikeastaan tässä kohtaa voisi sanoa, että matematiikassa on hyvin paljon kehitelmiä kehitelmien päälle ja kohtaako ne mitenkään yleisesti vaikkapa Universumiin? Matematiikan perusblokit ja niistä kehitetyt mitä erilaisimmat konjektuurit, teoreemat, hypoteesit jne. jne., mitä korkeammille tasoille mennään, mielestäni kyllä kohtaavat reaalimaailman. Mutta mielipide on mielipide, ei minulla mitään kovin konkreettista "todistetta" itselläni tälle mielipiteelle ole. Jossain Numberphilen videossa yksi tyyppi sanoi, että Universumi vaikuttaa siltä, että se on rakennettu enemmän kompleksinumeroiden varaan kuin, noh, norminumeroiden.

Poincaren konjektuuri, jonka omalaatuinen matemaattinen nero Grigori Perelman todisti oikeaksi vuonna 2002, käsittelee aiheita, jotka koskettavat universumin rakennetta.  (Sivunoottina tähän; Hamilton loi pohjan Perelmanille ja jonkun kiinalaisen matemaatikon mielipide oli, että he olivat myös kontribuutanneet tähän, mutta matemaattisessa maailmassa on hiljainen sääntö sille, että kunnian saa se, joka ylittää maaliviivan.)

Lukuteorian suhteen on suuria aplikaatioita kryptografiassa; kun menet Otto-automaatille, on lukuteoria käynnissä konkreettisesti. (Tämä liittyy faktorisoimiseen, alkuluvuiksi jakamiseen.) Tietysti monia ja monia muita applikaatioita (kirjoitetaanko tuo englanninsuomeksi kahdella p:llä?) tulee reaalimaailmaan käytöntöön.

Mutta käytäntö ja teoreettinen, esim. lukuteoria, ovat kuitenkin lopulta melko kaksijakoisia. Toisaalta rekreationaalisesta matematiikasta varmasti on tullut jonkinlaisia aplikaatioita (vaihteeksi yhdellä p:llä) tähän oikeaan maailmaan, Tellukseen.

Teoreettinen ja rekreationaalinen (kutsun tässä yhteydessä rekreationaaliseksi mm. lukuteorian erinäisiä alueita, "brancheja". Tosin vain pieni osa matemaatikoista leikkii numeroilla ihan vaan leikkimisen takia, ihan vain sen takia kun niin voi tehdä. Ja uskon, että kaikenlaisesta matemaattisesta touhusta voi olla lopulta hyötyä reaalimaaailmassa. Tietysti on.

Satunnaista 2

Perfect digit-to-digit invariant (Wikipedia)
http://mathworld.wolfram.com/MuenchhausenNumber.html

Mietin tässä miksi jollekin lähes täysin turhalle lukuteoreettiselle numerokikkailulle on niin monta erilaista termiä?! Ylläolevat linkit käsittelevät samaa asiaa ja yhteensä erilaisia termejä samalla (turhalle) jutulle on 1) perfect digit-to-digit invariant / 1½) (PDDI), 2) Canouchi-luku, 3) Münchhausen-luku ja ihan vaan 3,5) Münchausen-luku.

Sloanen lukusarjasaitilta tuo löytyy osoitteesta http://oeis.org/A046253 ja näemmä siellä listattuna mukaan triviaalit nolla-nollaan eksponenttiluvut (joka ei ole oikein!).

Narsistiset luvut ovat aika samaa luokkaa. Aika turhia pieniä hauskuutuksia.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Satunnaista.

Hoi!

En ole viikkoon kirjoittanut tänne, joten kaipa voisin hieman pakolla rustata jotain. Paljon on taas tullut hyvin sekalaisesti tutkittua matematiikkaa viikon aikana ja paljon myös mennyt muuhun aikaa, joten mitään kovin syvällistä/mielenkiintoista en nyt oikein tunnu päästäni saavan irti. Yhä mietin, miten pitkälle voi päästä ilman "virallista" matematiikan opetusta (opistoissa käymistä). Mutta mikäs siinä, kyllä se tieto akkumuloituu varmasti jonkin verran ja hyvin pieniä nootteja olen pistänyt aika ajoin ylös lektuureja jne. katsellessa sen varalta, ettei jotkut basic tiedonjyväset pääse unohtumaan. Pari hyvin pientä ajatusta, jotka kävivät aiemmin päässä:

Matematiikka on logiikkaa ja ehkä myös jonkin sortin eskapismia? Maailmalla tapahtuu kaikenlaista, mutta jos kaikki keskittyisivät enemmän oleelliseen, niin ei olisi niin paljon murheita. Palestiinalaiset ja israelilaiset ovat hyvin kireissä väleissä ja niin on myös ollut jo pidempään Ukrainan ja Venäjän - ja ehkäpä muidenkin nimeltämainitsemattomien valtioiden suhteen. Tuo "enemmän oleelliseen" ei tarkoita matematiikkaa, näin tarkennukseksi. Se kuulostaisi täysin hullulta. "Keskittykää kaikki vaan matematiikkaan sotimisen sijaan!" No jooh. Jääköön itse kullekin ylläkirjoitettujen ajatusten tulkitseminen.

Wordz

Otsikon mukaisest kirjoittelen hieman sekalaisesti nyt kaikesta. Aapelin (www.aapeli.com) sanapeli Wordzissa kirjaimet jakautuvat seuraavanlaisesti:

A: 10 kpl. (A:n pistearvo on 1 piste.)
B: 1 kpl. (B:n pistearvo on 10 pistettä.)
D: 1 kpl. (D:n pistearvo on 7 pistettä.)
E: 8 kpl. (E:n pistearvo on 1 piste.)
F: 1 kpl. (F:n pistearvo on 10 pistettä.)
G: 1 kpl. (G:n pistearvo on 10 pistettä.)
H: 2 kpl. (H:n pistearvo on 4 pistettä.)
I: 10 kpl. (I:n pistearvo on 1 piste.)
J: 2 kpl. (Jiin pistearvo on 4 pistettä.)
K: 6 kpl. (K:n pistearvo on 1 piste.)
L: 5 kpl. (L:n pistearvo on 2 pistettä.)
M: 4 kpl. (M:n pistearvo on 3 pistettä.)
N: 7 kpl. (N:n pistearvo on 1 piste.)
O: 5 kpl. (O:n pistearvo on 1 piste.)
P: 3 kpl. (P:n pistearvo on 3 pistettä.)
R: 3 kpl. (R:n pistearvo on 3 pistettä.)
S: 6 kpl. (S:n pistearvo on 1 piste.)
T: 9 kpl. (T:n pistearvo on 1 piste.)
U: 5 kpl. (U:n pistearvo on 2 pistettä.)
V: 3 kpl. (V:n pistearvo on 3 pistettä.)
Y: 2 kpl. (Y:n pistearvo on 4 pistettä.)
Ä: 3 kpl. (Ä:n pistearvo on 2 pistettä.)
Ö: 1 kpl. (Ö:n pistearvo on 8 pistettä.)
Jokeri: 2 kpl. (Jokerin pistearvo on 0 pistettä.)

Jokerilla voi käyttää myös kirjaimia C, Z, Q, X ja Å, joista ei ikävä kyllä saa yhtään pistettä (vaikka mielestäni pitäisi, koska ovat sen verran vaikeita käyttää). Pelilaudalla on 7 kirjainta käytettävissä ja jos käyttää kaikki pois, saa 50 pisteen bonuksen (paitsi ihan ensimmäisellä sanalaitolla). Paras aloitussana siten pelissä on luultavasti BELGRAD, josta saa 34 * 2 (sana menee kahden kertoimeen) = 68 pistettä. Kirjaimesta saa keskimäärin 3,458333... pistettä. Mjaah. Mitäköhän sitä kaikkea voisi noista numeroista kokkailla (ja pelistä ylipäätänsä), en jaksa enempää tästä aiheesta.

Neliöt päässä, Pascalin kolmiosta sekä pii-aiheisia kaavoja

Art Benjamin esittää loistavan ja helpon metodin neliöiden laskemiselle päässä, jolla voit esittää matemaattista nerokkuuttasi kenelle tahansa. Mutta miksi sitä tähän kaikkea kirjoittaa kun video on tuubissa ja vie ~12 minuuttia aikaa katsoa:


Seuraava linkki esittää Pascalin kolmion rikkautta, kannattaa ehdottomasti tutustua:

http://www.mathsisfun.com/pascals-triangle.html

Liittyen tuohon; Pascalin pyramidi (3-ulotteinen versio Pascalin kolmiosta):

http://buckydome.com/math/Article2.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Pascal%27s_pyramid

Ja seuraavassa linkissä runsaasti erilaisia pii-aiheisia kaavoja. Haluaisin itse luoda ihan minkä vain uuden pii-aiheisen kaavan, mutta en tiedä miten edes aloittaisin operaation. Skillit hieman vajavaiset. Nuo, mitä tuolla sivulla on menevät monet todella monimutkaisiksi; ymmärrän kyllä miten ne toimivat, mutta sitä en ymmärrä miten ne on löydetty...

http://mathworld.wolfram.com/PiFormulas.html

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Linkkilistoja!

Alkumaininnat


Kuten mainitsin edellisessä merkinnässäni, oli yksi tarkoituksistani listata linkkejä, joista on itselleni ollut hyötyä, mielenkiintoa ja oppia henk. koht. minulle opiskellessani numeroiden maailmaa, erityisesti numeroteoriaa (lukuteoriaa).


Linkit

TTC:n lektuurit

Ensimmäisenä heti tulee mieleen muutama varsin kattava videolektuurisarja. Maininnan arvoisia ovat mm. nämä pari maksullista TTC:n (The Teaching Company) luentosarjaa, jotka koostuvat 24:stä osasta (~30 min. per lektuuri, eli yhteensä noin 12 tuntia audiovisuaalista numeroiden ihmeellisen maailman tutkimista). Professori Edward Burgerin presentaatiot ovat selkeitä ja hyvin kattavia (hän, "Ed" Burger", on luentojen pitäjä kummassakin videosarjassa).

(Linkit avautuvat uuteen ikkunaan, joten don't worry 'bout a thing.)

Jo pelkästään nämä kaksi kurssia tarjoavat ~24 oppituntia yhteensä. TTC tarjoaa kattavasti opetussarjoja mitä erinäisimmistä aiheista, mutta en ole perehtynyt tarkemmin heidän valikoimaansa. Nämä luentosarjat luonnollisesti maksavat, mutta ovat ehdottomasti sen väärti jos olet kiinnostunut aiheesta. Ed Burger is the man!

'Feel free to browse da site more thoroughly' näin englanniksi väännettynä. Oma mielipiteeni, näin sivumainintana on, että tiedon kuuluisi kuulua kaikille ilman, että siitä joutuu maksamaan. Tieto kehittää ihmiskuntaa eteenpäin ja tämä(kin), ehm, tapaus on tavallaan ihmiskunnan kehittämisen hidastamista. Noh, anyways. Jatketaan


Wikipedian artikkelit

Ensinnäkin: Wikipedia on aivan loistava saitti! (Ja lisänotena: Wikipedia ei pelkästään missään nimessä sovellu opiskelun päävälineeksi, mutta siitä on hyötyä kun sieltä saadun tiedon yhdistää muualta saatuun tietoon. Wikipediassa tieto voi myös olla vajavaista, kuten varmasti monet tämän blogin lukijoista jo tietävätkin. Muista nämä "precautionit" aina kun tutkit mitä tahansa artikkeleita Wikissä.) No, mitä muuta sitä sanomaan. Linkkejä kehiin.


Wikipedia on hauska sivusto sinänsä, että siellä seikkaillessa linkeistä toiseen voi aika kulua kuin siivilällä. Allekirjoittaneen kokemuksista voin tämän todeta. Mikä siinä, ihan hyvää ajankulua sekin on.


Professori N. J. Wildbergerin YouTube-luennot

Wildberger on tehnyt innovatiivista uraauurtavaa tiedon jakamista Youtuben kautta ja vuodesta ... ehm, no monen vuoden ajan joka tapauksessa! Hänen kanavaltaan (linkki alempana) löytyy soittolistoja vaikka mistä aiheista. Videoita on niin paljon; yli 500 hänen kanavallaan, joten linkkaan tähän vain muutamia (omasta mielestäni) tärkeimpiä juttuja.

Suoraan kanavan tiedoista voi lukea Wildbergerin omin sanoin kanavan tarkoituksen kokonaisuudessaan;


"This channel aims to explain a lot of interesting mathematics to a broad audience, to introduce exciting new research directions for geometry, and to fix some of the logical weaknesses of modern pure mathematics. 

You'll find playlists on Rational Trigonometry (much simpler, more powerful), Linear Algebra, Algebraic Topology, History of Mathematics, Universal Hyperbolic Geometry (a complete new treatment of this subject, a YouTube first!), the Foundations of Mathematics (it needs fixing) and even an elementary introduction to K-6 mathematics.

I (N J Wildberger) am a professional mathematician, BSc U. Toronto 1979, PhD Yale 1984 and currently Assoc Prof at UNSW, with over 40 papers, one book, and a love of teaching.
I hope that you learn something from each video and that this beautiful subject will become a source of joy and inspiration to you.

Thanks to the people at Google and YouTube for giving us this chance to share. Enjoy, and may your understanding flower."  -PhD N. J. Wildberger
  
 Ja tadaa - Wildbergerin kanava:

Wildbergerin kanavalta löydät soittolistoja ('Playlists') monilta matematiikan osa-alueilta. Itseäni varsinkin kiinnosti seuraava soittolista, joka kertoo matematiikan selvittämättömistä ongelmista Wildbergerin perspektiivistä. Videoita on yli 19 ja suurin osa luonneoista on n. 45 min. pituisia, joten katsottavaa kyllä riittää. Itseäni varsinkin kiinnostaa 3n+1 -ongelma, jota käsitellään sarjan toisessa osassa mielenkiintoiselta kannalta binaarilukujen näkökulmasta.
  
Numberphilen legendarinen Youtube-kanava aiheesta kuin aiheesta

Olen henkilökohtaisesti katsonut about kaikki Numberphilen videot tubesta. Jokainen video on kompakti tietoisku mitä erinäisimmistä aiheista ja luo aidon mielenkiinnon aina kyseiseen aiheesen. Henkilöt, jotka kertovat videon aiheesta, ovat ammattilaisia laidasta laitaan ja PhD:tä vilisee heidän rankeissaan, joten voit rennosti luottaa, että videon informaatio on todellakin hyvin korrektia.

Muut linkit

Tähän kategoriaan lisään satunnaisia saitteja, jotka ovat mielestäni katsomisen/tutkimisen/pohtimisen arvoisia.

Ja mitä olisikaan linkkilista ilman WolframAlphaa...


PPS. Voit linkata tähän blogiin hyviä matematiikka-aiheisia sivuja kommentoimalla blogia ja lisään ne tähän kun pystyn. Unohdin/kadotin erään loistavan sivun, joka näytti luonnolliset luvut eräänlaisina konstruktioina ja alkuluvut loivat siinä aina täyden ympyrän. Jos tiedät tämän sivun, pistä ihmeessä kommentteihin!

 - - Tähän blogiin päivitän linkkejä sitä mukaa kun ehdin, eli kannattaa tsekata aika ajoin uudet päivitykset - -


"The laws of nature are but the mathematical thoughts of God."
-Euclid


Ensimmäinen blogimerkintä.

Minusta

Olen hieman erikoinen ja monin osin vajavainen ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen, mutta epäonnistuu siinä.  Eli aika perussettiä. Tosin, ei nyt ehkä kuitenkaan minun kohdallani. En tiedä oikein kuinka paljon haluaisin itsestäni tässä nyt mitenkään paljastella, joten ehkä jätän oman persoonallisuuteni ja ongelmani blogin suhteen taka-alalle ja kirjoittelen vain mielenkiinnon aiheista, pohdiskeluistani ja muusta sen sellaisesta.

Pahoittelen etukäteen vieraskielisten sanojen (lue: englanninkielisten sanojen) käyttöä tekstissäni. Katson ja opiskelen paljon englanniksi netin kautta, joten sanat tulevat hieman eräänlaisella automaatiolla kirjoittaessani tekstiä.

Miksi blogi?

Aloitin tämän blogin, koska haluan jakaa kiinnostustani ja omaa kontribuutiotani mitä erinäisimpien aiheiden suhteen, jotka minua, doh, kiinnostavat. Pääosin minua kiinnostaa matematiikka oikeastaan ihan yleisesti mainitsematta mitään tiettyä matikan haaraa. Eniten kuitenkin lähinnä numero- eli oikeammin lukuteoria (kaikki haarat) on se juttu mikä erityisesti kolahtaa. Olisin hyvin iloinen, jos blogi toimisi foorumina, jossa muut ihmiset voivat tuota ideoitansa ja pohdiskeluitansa esille helposti; että keskustelu sikisisi positiivisessa hengessä. Eräänlainen "think-tank"-idea siis. Idea- ja innovaatiofoorumi.

En henk. koht. opiskele missään instituutiossa ja olenkin pohdiskellut, että kuinka pitkälle ihminen pystyy itseopiskelemaan tietokoneen (ja internetin) kautta sanotaan nyt yleisesti että ihan mitä vaan. Kuinka korkealle tasolle on mahdollista päästä, jos harjoittelemisen parametrit ovat rajoitetut näin? Netistä löytyy uskomattomasti oppimateriaalia, mutta tällä tavalla opiskeleminen tapahtuu ilman gurun ohjausta. En pääse kovin helposti kyselemään niitä runsaita kysymyksiä, joita mieleni tekisi kysyä selventääkseni jotain aihetta, jota opiskelen. Niitä kysymyksiä tulisi liikaa lähetettäväksi koko ajan jonnekin matematiikan opettajille, ammattilaisille, professoreille jne. esim. sähköpostitse. Ja YouTuben kommenttisektiot eivät ole mielestäni optimaalinen platformi matemaattiselle pohdinnalle.

Yksi hyvä juttu, minkä voin tämän blogin avulla luoda, on listata videolektuureita (esim. juurikin matematiikasta) ja muita sen sellaisia linkkejä liittyen mihin tahansa (eli taas lähinnä matematiikkaan luultavasti) tähän blogiin merkinnöiksi. Eli siis linkkilistauksia, joista voi olla hyötyä muille henkilöille. Olen esim. katsonut hyvin paljon N. J. Wildbergerin lektuureja YouTubesta. Suosittelen, vaikka proffa onkin hieman puolueellinen joidenkin asioiden (=infiniteettien ja reaalilukujen) suhteen, mutta erittäin selkeätä opetusta ja paljon, paljon videoita löytyypi häneltä.

Miksi juuri matematiikka?

No okei, miksi juuri matematiikka ja numerot? Maailmassa on niin paljon aiheita, joista voisi kirjoittaa. Matematiikka on kiehtonut minua jo kauan. Numerot vetävät puoleensa. Ehkä n. 3 kuukauden aikana nyt olen ottanut hieman tavoitteeksi "boostata" tätä matematiikan opiskeluani. Katson ihan hirveästi matikkavideoita ja lueskelen netistä kaikenlaista ja on ilo oppia uutta, jotain mielenkiintoista. Ihan vain näin sivuseikkana mainitakseni; joskus 2008 tienoilla testasin eräiden muistisääntöjen avulla painaa mieleeni piin desimaaleja mahdollisimman paljon. Ehkä vajaan parin viikon kuluessa sain n. 550 desimaalia päähäni. Tuntuu, etten saanut lähellekään "mentaalista" rajaani. Pää ei tuntunut turpoavan millin milliä tuosta suorituksesta. Sen jälkeen en muuta enää muistakaan kuin.. ööh.. 3.141592...6(?) Jaa-a. Tämä suoritus nyt ei matematiikkaan pahemmin mitenkään liittynyt, mutta ehkä kertoo jotain kuitenkin innostuksestani numeroita kohtaan.

Minun mielipiteeni on, että matematiikka on eräänlainen looginen peli, jota pelataan eteenpäin. Se voi olla harrastuksenomainen aktiviteetti, joka voi luoda suurtakin nautintoa niille, jotka sitä harrastavat. Ihmiset luovat haasteita, konjektuureja ja muut yrittävät ratkaista niitä; luoda teoreemoja.

Matematiikka luo pohjan koko universumin tutkimiselle. Tämä on minun mielipiteeni. Matematiikka on syvällistä. Matematiikkaa käytetään kaikilla tekniikan osa-alueilla.

Kiitos ja kuittaus.


"1. Mathematics is the language of nature. 

2. Everything around us can be represented and understood through numbers. 

3. If you graph these numbers, patterns emerge. Therefore: There are patterns everywhere in nature. "